1) Palsta kerännyt paljon kommentteja, joissa monissa iloitaan blogista:
"Ihana kirjotus!! Voi, miten kauniisti kirjotettu, melkein kyynelsilmässä tätä luin. Kiitos tästä blogista, Hyvää työtä, Jeesus myötä. Oon hirmuisen kiitollinen teistä kaikista kirjottajista! Oikein arjen henkireikiä. Kaikkea hyvää ja rutkasti iloa teille ja sydämiii! Terkuin Anna"
”Itsehän olen ateisti (tai no agnostikko, jos tarkkoja ollaan) ja seurailen palstaa mielelläni. Entinen seurakuntanuori, isonen ja kerhonohjaaja. (…) Eipä tässä nyt oikeastaan mitään päätä eikä häntää ollut. Halusin kai sanoa, että uskonnotonkin saa tästä palstasta toisinaan hyvin paljon irti.”
"Olen tykästynyt erityisesti Lily-palvelussa olevaan blogiin. Kirkko palvelee! Raikasta pohdiskelua uskosta ja kaikesta."’
"Ihan loistava tämä teidän bloginne! Olen niin iloinen ja ylpeä siitä, että kirkossa on työntekijöitä, jotka tekevät hommiaan tällaisella otteella! Jatkakaa vain. :) Oikein hyvää ja siunattua adventtia - ja voimia! ♥
”Ihme oli että ikinä valmistuin, ihme on jos löydän pidempiaikaisen, mielekkään työpaikan, ihme on jos saan rahat riittämään seuraavaan tilipäivään, ihme on jos olisi päivä kun en hermostuisi, ihme olisi jos osaisin lopettaa tämän sittekku elämän ja oppisin nauttimaan hetkestä. Ihme on että koukutuin tähän blogiin ja nautin jokaisesta postauksesta, imen tekstiä itseeni ja maiskutan sitä joka solullani. Olen matkalla oikeaan suuntaan, pitkästä aikaa, se on ihme.”
”Kiitos tästä blogista! Olen kyllä kiitollinen monesta asiasta, mutta nyt tänne haluan sanoa tän - ja tää palaute on kaikille tän blogin kirjoittajille! - että kiitos kun kirjoitatte aitoja tekstejä. Uskallatte sanoa asioita niiden oikeilla nimillä, joista kirkossa usein puhutaan kiertoilmaisuin ja korulausein. Tää blogi on myös yksi tapa hoitaa omaa suhdetta Jumalaan. Monesti löydän täältä jonkun ajatuksen, joka kirvoittaa toisen ajatuksen ja kolmannen ja lopulta huomaan rukoilevani jonkun asian puolesta. Ja tän blogin tekstit puhuttelee lähes joka kerta, kirkossa kuulemani saarnat vain ehkä joka neljäs kerta. Joten kiitos.”
"Ajattelin vain kertoa, että tämän palstan pitäminen on ehkä parasta, mitä kirkolle on koskaan sattunut! Sydämestäni toivoisin, että kirjoittajien kaltaiset älykkäät, ihmisläheiset ja hyvää tekevät kirkon jäsenet pääsisivät laajemminkin esille, niiden raamatulla päähän lyövien änkyröiden sijaan. Ehkä silloin minunkaan ei olisi aikoinaan ollut niin helppo tehdä eroamispäätöstä. :)"
"Ja sanottakoon vielä - mikäli kirkkopiireissä olisi aikanaan ollut tällaista ymmärtäväisyyttä ja empatiaa kaiken sen syntipaasauksen ja tuomitsevuuden sijaan, ei tämä ex-seurakuntanuori ehkä olisi lähtenyt vetämään sieltä aivan niin tukka putkella. Tätä nykyä olen sataprosenttinen ateisti enkä kirkkoon kaipaa, mutta kyllä silti ilahduttaa tietää, että sieltä löytyy tällaisiakin ihmisiä. Kiitos siis siitä!"
2) Kirjoitukset herättävät keskustelua ja pohdintoja eri aiheista:
”Mielenkiintoinen kirjoitus, kiitos siitä! Uskonnottomana minua on aina hämmentänyt juuri tämä, että "Jumala kunnioittaa ihmisen päätöstä olla kuuntelematta Jumalan kutsua, joten ihminen voi valita kadotuksen, vaikka Jumala haluaisi kaikkien pelastuvan." Itse koen, etten todellakaan ole saanut mitään kutsua Jumalalta. Monesti kuulen puhuttavan "uskon lahjasta" - mikseivät kaikki saa tätä? Minulle uskonnottomuus ei ole päätös, en kerta kaikkiaan vain pysty uskoa Jumalaan.
Nojoo, poikkesin jo aiheesta, mutta kuitenkin hyvä ja mielenkiintoinen kirjoitus! :) Mukavaa joulun odotusta!
”Monien muiden ortodoksien tavoin en oikein tykkää puhua "uskoon tulosta" tai edes "uskossa olosta" - näen, että se tosiaan edellyttäisi jonkinlaista stabiilia tilaa, jota en ainakaan omalla kohdallani näe mahdolliseksi, kun kyseessä on rajattoman mysteerin ja rajallisella ymmärryksellä varustetun pienen ihmisolennon yhtälöstä. Luin joskus jostain papista, joka uskossa olosta kysyttäessä vastasi, että "en tohdi sanoa olevani uskossa, mutta joinakin päivinä usko on minussa". Minusta tuossa tiivistyy jotain olennaista siitäkin, miten itse tätä elämääni elää rehjustan ja yritän päivä päivältä oppia ja kasvaa lisää.”
”En itse ole edes kirkon työntekijä, mutta jurppii niin maan perin pohjin nämä "Me halutaan sit hei perinteiset kirkkohäät ilman mitään jeesusjuttuja" -parit. Ettehän te nyt mäkkiinkään mene ja pyydä että "mut ei sit mitään mäkkiruokaa"! Lähinnä tarkoitan kai sanoa, että arvostan jokaista pappia, joka jaksaa kohdata nämä parit kunnioittavasti ja ystävällisesti.”
”Suosittelen kyllä kaikille parisuhdeterapiaa, pelasti omankin liittoni muutama vuosi sitten. Ja kirkkohan tarjoaa sen myös ilmaiseksi siis todella hyvää palvelua kirkolta :)”
3)Blogissa jaetaan myös oman elämän hätää, jaetaan vaikeita asioita ja jätetään rukouspyyntöjä:
”Sama huuto on täälläkin. Kun tilanne kotona käy ylivoimaisen vaikeaksi.. Auta, pelasta. Anna voimia.”
”Näistä asioista ei ole koskaan liikaa keskustelua. Omassa elämässäni olen nähnyt vakavasti persoonallisuus / luonnehäiriöisiä ihmisiä. Vaikka minulla on tietotaitoa on silti todella vaikea käsittää sairaan ihmisen mielenmaailmaa "normaali psyykkeellä" varustettuna ihmisenä. Omalla kohdallani toipuminen "ankeuttajista" on hidasta, aaltomaista ja raskasta. Kaikesta jää jälki. Sielu kantaa ikuisia arpia. Voimia kaikille saman tunteen jakaville. ♥”
”Tuntuu väärältä rukoilla tätä omaa toivetta. Tiedän, että maailmassa on miljoonia pahempiakin ongelmia. Eikä niitä tarvitse lähteä etsimään edes "maailmasta" vaan onhan niitä ihan itselläkin. Mutta tämä toive on kaikista kipein ja niin valtavan raskas kantaa, että olen työntänyt varpaani kirkon ovesta sisään ja aion tulla jäädäkseni. Onhan ne varpaat siellä kyllä aina olleet. Mutta eivät niin kovin fyysisesti. Rukouspyyntöni koskee vauvaa. Sylistä puuttuva nukkaposki. 4v poika meillä jo on, mutta se pieni niin kovin toivottu ja valmiiksi rakastettu vauva. Sunnuntaina tulee kaksi vuotta siitä, kun annoimme vihdoin vauvalle mahdollisuuden tulla. Siitä lähtien olemme viettäneet aikamme lapsettomuushoidoissa. Kohdunkaulansyöpä vei oman aikansa. Tämä tuntuu ihan pöhlöltä.. En tiedä. Mutta jos äänekkäämpi rukous menisi varmemmin perille..?”
4) Jos et usko, katso itse Lilystä
-Minna Jaakkola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti