Takki välillä tahriintuu

(Kuva: Aarne Ormio)

”Takki välillä tahriintuu” kuvasi arkkipiispa Kari Mäkinen kirkon eri medioissa tekemää työtä puhuessaan kirkon tiedonvälityspalkinnon jakotilaisuudessa Helsingissä keväällä 2011. Huomaa, että hän tietää, mistä puhuu. Harvassa muussa tehtävässä saa kirkon työntekijä niin paljon lokaa niskaansa, niin suoraa aggressioiden ilmaisua ja niin vahvaa henkilöön käyvää negatiivisuutta kuin verkossa työskennellessään. Verkkokeskusteluissa varsinkin tämä on valitettavan tavallista.

Kaikkeen tottuu ja nahka parkkiintuu, sanovat tätä työtä tekevät. Niin varmasti tapahtuukin. Mutta emme ole koneita, metallista tehtyjä. Kaikilla meillä on heikot kohtamme, joihin sohaisu sattuu. Jokin menee joskus ihon alle ja tekee kipeää. Vaikka tuntuisi, ettei mikään erityisesti kosketa, tekee pitkäkestoinen altistuminen hyökkäyksille ja parjauksille joka tapauksessa tehtävänsä. Takki tahriintuu.

Pesulaksi tai tahran poistajaksi on tarjolla työnohjaus. Se tarjoaa työntekijälle tilan ja ajan pohtia rauhassa omaa työtään ja omaa rooliaan työntekijänä. Työnohjauksessa on mahdollisuus purkaa hankalilta tuntuneita tilanteita, reflektoida omaa rooliaan tässä työssä, tarkastella identiteettiään kirkon verkkokeskustelijana tai pohtia muuta mieltä askarruttavaa. Työnohjauksen tavoitteena on työkyvyn ja työnilon ylläpitäminen ja se voi osaltaan auttaa jaksamaan ja voimaan paremmin. Työuupumuksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa sillä on tärkeä rooli.

Työnohjausryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa työhön liittyviä kysymyksiä yhdessä toisten samaa työtä tekevien kanssa ja oppia sekä omista että toisten kokemuksista. Kun verkkotyö on luonteeltaan yksinäistä, ryhmä tarjoaa vertaistukea ja tilaisuuden yhteisyyden kokemiseen. Jossain tilanteissa ovat paikallaan yksityiset työnohjauskeskustelut. Niitä voidaan käyttää esim. erityisen vaikean tai itseä koskettavan työtehtävän jälkipuintiin.

Yhdessä tai yksin, tärkeintä on, että jokaisella verkossa työskentelevällä on jatkuvasti tarjolla oleva mahdollisuus ravistella takkiaan, tarkastella, mitä kaikkea siihen onkaan tarttunut, harjata liiat liat pois ja jatkaa taas keventynein mielin eteenpäin.

-Paula Ruotsalainen